Milloin viimeksi olet pysähtynyt ja miettinyt mihin suuntaan olet menossa ja millaisista asioista arkesi täyttyy?
Välillä voi tuntua, ettei vuorokaudessa riitä tunnit, jolloin myös oman energian sääteleminen on vaikeaa. Tekemättömien töiden lista kasvaa ja vaivaa mieltä. Päivät voivat venyä pitkiksi ja huomaat illalla jaksavasi juuri ja juuri siirtää itsesi sohvalle tuijottamaan televisiota tai puhelinta. Ei auta yhtään että ne asiat, jotka ovat arjen sujuvuuden kannalta tärkeä hoitaa, esim. kaupassa käynnit, auton huolto, laskun maksu, ruoanlaitto, lasten harrastukset, koulut päiväkodit ym. rassaavat mieltä. Tiedämme niiden olevan olennaisia asioita, mutta käytämme turhaan aikaa niiden asioiden kanssa tuskailuun ja niistä valittamiseen. Ajankäyttösi on saattanut vallata myös ne asiat, joita teet muiden puolesta. Asioita, joihin et ole kehdannut sanoa ei, vaikka olisitkin tiennyt, ettei aika riitä. Kiire ja stressi vaikeuttavat osaltaan kykyämme erottaa olennaisen epäolennaisesta. Huomiomme kiinnittyy niihin asioihin, jotka tuntuvat raskailta, ovat tekemättä ja painavat mieltä. Oman jaksamisesi kannalta on tärkeää muistuttaa itselleen, mitkä ovat ne itseäsi aidosti innostavat asiat ja ehkä jo kauaksi karanneet haaveet siitä, millaista toivoit elämäsi olevan. Tekemällä niitä asioita, joista nautit ja menemällä omia unelmiasi kohti, olet paljon parempaa seuraa itsellesi ja läheisillesi. Huomaatko toivovasi enemmän aikaa liikkumiseen, lukemiseen, ystävien tapaamiseen tai omiin harrastuksiin? Saatko itsesi kiinni ajatuksista: liikun sitten enemmän, kun on enemmän aikaa, teen sitä tai tätä ”sitten kun…”? Mihin voit vaikuttaa omassa ajankäytössäsi? Olisiko jotain, jota voit vähentää saadaksesi lisää aikaa niille asioille, jotka innostavat sinua ja joista saat lisää voimavaroja? Mille haluat sanoa kyllä, kun kieltäydyt ja sanot ei jollekin toiselle asialle? Pieniä vinkkejä ajanhallintaan:
0 Comments
![]() Ihanaa kun löysit sivuilleni, tervetuloa! Näiden nettisivujen synty ei ollut ihan itsestäänselvyys. Vaikka olin uhmakkaasti luvannut, että "kyllä minä yhdet nettisivut saan tehtyä", en uhostani huolimatta ihan uskonut itseäni, mutta tiesin että niin moni muu on onnistunut. Kovin innokkaasti hoidin domainasiat ym, kuntoon ja muistan etten valinnut toista nettisaittipohjaa siitä syystä, kun oma domain olisi siinä vaiheessa pitänyt olla jo kuusi viikkoa vanha. Niin kova kiirus asialla mielestäni oli, etten sitä ehdi alkaa odottamaan. Nyt voin jo vähän nauraa itselleni, koska tajuan, että lähestyin asiaa hyvinkin tyypillisen tapaani: en lukenut yhtään ohjetta, enkä katsonut yhtään videota, ajattelin vain tehdä sivut. No, kuinkas sitten kävikään.. Ryhdyin toimeen ja hupskeikkaa, en tajunnut sivujen logiikkaa yhtään, koko juttu tuntui aivan liian hankalalta ja niinpä koko homma jäi kesken ja asian tekeminen siirtyi to do -listalle odottamaan sopivaa ja parempaa hetkeä. Siellä sopivammassa ja paremmassa hetkessä on itselläni aika usein aika paljon tehtävää... Muistan viime vuonna ajatelleeni, että heinäkuussa kun ei ole mitään kiirusta, keskityn tähän asiaan. Ja kissan viikset! Heinäkuussa ei tapahtunut asian suhteen mitään. Itseasiassa, en uskonut sivujen valmistuvan koskaan. Huomasin toki, että asia painoi mieltä ja vei energiaa koko sen ajan, kun tiesin asian olevan tekemättä. Pahimmat esteet olivat ajatukset: en osaa, en pysty, en tajuu. Koko asia tuntui valtavan suurelta ponnistukselta. Mietin mistä ostaisin palvelun, mutta sekin kaatui ajatukseen, että enhän edes tiedä millaiset niiden pitäisi olla ja mitä sinne haluan. Haluan kuitenkin ihan itse päättää kaikesta, osata muokata ja tuunata sivuja tarvittaessa ja tietää mitä sivut ovat syöneet. Tiesin että juuri siitä syystä minun on ne ihan itse tehtävä. Vuoden vaihteessa päätin ottaa härkää sarvista ja varasin tätä tehtävää varten aikaa. Ja kyllä, katsoin pari videota ja oivalsin taas miten paljon opin ja miten paljon minua auttaa se, kun näen miten jokin asia tehdään. Itseasiassa homma näytti aika simppeliltä ja siitä se lähti, uskalsin ylittää sen korkean kynnyksen, jonka olin itselleni rakentanut. Huomasin jopa innostuvani edessä olevasta tehtävästä! Nyt kun sivut ovat olemassa, päällimmäisin tunne on onnistumisen ilo. Oi,miten palkitsevaa oli hoksata, oivaltaa ja onnistua! Tein sen, vaikken itse edes uskonut osaavani! Puhun usein siitä, miten omat ajatuksemme ja uskomuksemme voivat olla asioiden edistäjinä tai esteinä. Tulipa taas kerran itse todettua, että vaikka nämä asiat kuinka itsekin tietää, oppia ikä kaikki. Arjessa itsensä johtamisen taidot tutaan, se on varma. Jatkossa yritän taas kannustaa itseäni enemmän. Mitään ei voi osata jos ei edes yritä oppia. Onpahan taas yksi ihan oma kokemus ajatuksen voimasta ja itseensä uskomisesta. Sinä opit. Sinä osaat. Sinä onnistut. Onnistumisen ja oivalluksen hetkiä tähän vuoteen! |
Marjo LamminahoIntohimona ihmisten johtaminen ja erilaiset kohtaamiset. Archives
February 2022
Categories
All
|